Melkeinpä mihin tahansa tuotteeseen pätee, että tietyn rajan jälkeen hinta lakkaa korreloimasta laadun kanssa. Tuon vaikeasti määriteltävän rajan jälkeen ostetaan pelkkää plaseboa tai imagoa. Erityisen huonosti hinta korreloi sellaisissa tuotteissa, joiden tarkoitus on miellyttää esimerkiksi maku- tai kuuloaistia. Aistit ovat täysin yksilöllisiä, ja niiden tuottamat aistimukset vaihtelevat tilannekohtaisesti. Esimerkkinä vaikka tietyn viinin juonti erilaisten ruokien kanssa (eri asteisissa humalatiloissa) tai tietyn musiikkilaitteiston kuunteleminen useilla erilaisilla äänitteillä (eri asteisissa humalatiloissa).
Aina on toki niitä, jotka väittävät pystyvänsä löytämään niitä pieniä nyansseja (osa ehkä pystyykin). Usein nämä samat tyypit ovat sitä mieltä, että älytön lisähinta kannattaa noista nyansseista maksaa. Kuitenkin aika harvoin näkee, että jokin arvostelu tai vertailu olisi tehty aitona sokkotestinä. Kunnollisessa sokkotestissä arvioija ei tiedä, mitä hänen arvioitavakseen tarjotaan. Vielä parempi tietty on, jos arvioija ei ole aikaisemmin tutustunut kyseiseen tuotteeseen, sillä jossain määrin aistihavaintoja oppii myös tunnistamaan.
Sokkotesteillä olisi potentiaalia lytätä ylihinnoiteltuja tuotteita maanrakoon ja saattaa iso joukko "asiantuntijoita" naurunalaiseksi. Joten niitä ei tehdä.