Joulu on vuoden synkintä aikaa

Ällömakeat happy happy joy joy -rallattelut soivat jo joka tuutissa. Kaikki on yhtä onnellista perheidylliä. Edessä pakolliset jouluvelvollisuudet, ei nappaisi tasan yhtään. Miksi minun pitää olla se, joka tuottaa muille hyvää mieltä?

Mikään ei ole varmaan tyhmempää, kuin lyöttäytyä seuraan, jossa on oikein nätti ja mukava tyttö. Sanoinko jo että varattu? Oli sillä ihan kiva kaverikin. Varattu. Puhdasta itsensä kiusaamista päästää niitä turhia haikailevia tunteita pintaan. Tietyllä tavalla paljon helpompi tapaus oli eräs toinen tyttö, joka ei vaivautunut pukahtamaan minulle sanaakaan, kun yritin jututtaa. Tuli ainakin kerralla selväksi.

Välillä tuntuu, että on parempi vaan pysyä yksin kotona. Ei ainakaan olisi tarjolla toistuvia muistutuksia siitä, mitä on jo vuosia kaivannut. Ei pääse näkemään, mistä jää paitsi, ei omia heikkouksiaan muiden rinnalla.