lauantaina, helmikuuta 28

Näkemyksiä linnuntieltä

Lomalentomatkustaminen on sitten kliseistä puuhaa. Paikka on käytävän puolella ja pahimmassa tapauksessa ihan koneen takaosassa, jolloin vessajono on aina seurana. Vieressä istuu aina se istuimeltaan pursuileva lihava tyyppi tai hyperaktiivinen penska. Ruoka on poikkeuksetta surkeaa. Lennon kaikki keski-ikäiset miehet näkevät ainoana tavoitteenaan vetää kännit jo matkalla. Kaiken lisäksi takanani istui vielä joku itseään perin tärkeänä pitänyt vanhempi mies, joka valitti lentoemoille joka asiasta sellaisella äänenvoimakkuudella, että kaikki muutkin varmasti kuulivat. Aluksi luulin hänen vetävän esitystään huumorilla, mutta taisi olla puoliksi tosissaan. Oli vähällä etten ponkaissut ylös ja esittänyt arvon herralle muutamaa valittua sanaa sivistyneestä käytöksestä.

Vaikka me suomalaiset olemmekin keskimäärin aika pidättyväistä ja tuppisuista (ja toisinaan kovin junttia) kansaa, niin ulkomailla käydessä huomaa usein, ettei se ole välttämättä mitenkään automaattisen negatiivinen asia. Joidenkin kansojen suurieleinen ulosanti ja piittaamaton käytös vaikuttaa toisinaan suorastaan töykeältä ja rasittavalta. Paljon selittyy kulttuurieroilla, ja kotimaa on aina kotimaa, mutta mielestäni Suomea ja suomalaisuutta kannattaa silti ihan oikeasti arvostaa.