Identiteetti

En taida pitää itseäni kovinkaan normaalina ihmisenä. Vaikeaahan se olisi, koska olen niin monessa suhteessa kaukana kotimaisesta keskiarvosta. En minä muuten pidä tilastojen reunamilla olemista niin pahana, mutta joissain asioissa se tuntuu rajaavan tiettyjen mahdollisuuksien määrän aika olemattomaksi. En haluaisi kadota massaan, mutta toisaalta se voisi tehdä elämän niin paljon helpommaksi. Ehkä. Mistäpä minä sen tietäisin.

Olen sisäisesti ja vähän ulkoisestikin omalaatuinen UG-ihminen, joka saattaisi tulla paremmin toimeen persoonalllisten hengenheimolaisten kanssa. En vain tiedä, mistä sellaisia löytyisi. Ehkä en sittenkään ole tarpeeksi UG. Ehkä olen vain liian näkymätön.