sunnuntaina, syyskuuta 3

Kyyninen kokonaiskuva

Toisinaan hämmentää tämä päämäärättömyys. Tietty sitä pakertaa päivästä toiseen saadakseen joskus sen oman asunnon, auton ja perheen(?), mutta minkä ihmeen vuoksi? Ja mitä sen jälkeen? Toiset kokevat itsestäänselväksi velvollisuudekseen jatkaa ihmisrotua. Minä se vaan kaiken lumehaaveilunkin takana kaipaan salaa logiikkaa ja syitä. Joku voisi sanoa, että jos kerran elämänsä tarkoituksen ja suunnan saa ihan itse valita, miksei sitten luopuisi tavanomaisesta oravanpyörästä. Se vaan on helpommin sanottu kuin tehty. Ellei lähde jonnekin täysin sivistyksen ulkopuolelle, on elettävä nykymaailman rutiinikarsinassa.

Nykyinen länsimainen maailmanmeno on jotain ihan älytöntä. Mitä muutakaan se voisi olla, kun sen on tyhmä ihminen aikojen kuluessa hionut omaan perverssiin muotoonsa. Omistamisen käsite on ehkä kaiken pahan alku ja juuri. Omistamisesta on ihmisen "kehittyessä" seurannut enimmäkseen negatiivisia asioita. Niin, merkitseväthän muutkin eläimet reviirejään, mutta siitä on vielä pitkä matka nykymaailman keinotteluun ja valtapeleihin. Käskyvalta, raha, itsekkyys, ahneus, vastuuttomuus... lista on loputon. Kaiken lisäksi ihminen on tietenkin päättänyt, että ravintoketjun kuninkaana sillä on oikeus ja tarkoitus levittäytyä maailman joka kolkkaan ja jyrätä alleen kaikki muu.

Kai elämällä on perustavanlaatuinen tarve pysytellä hengissä. Ja hengissähän pysytään parhaiten niin, että tuotetaan mahdollisimman paljon jälkeläisiä ja levittäydytään. Siinä mielessä elämä on pelkkä virus. Maailmankaikkeuden paiserutto.