Enemmän ja nopeammin

Haastattelu oli ja meni. Mielestäni onnistuin hoitamaan sen kohtalaisen hyvin, mutta parannettavaakin toki vielä jäi. Muutamaan asiaan olisin ehkä voinut vastata vähän yksityiskohtaisemmin. "Kerro vapaasti itsestäsi" -kysymyksen vastaus ainakin vaatii hieman viilausta. No, ensi kerralla olen jo parempi.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön teettämän kyselyn perusteella monilla nykyisillä yliopisto-opiskelijoilla on psyykkisiä vaivoja. Univaikeudet, väsymys ja jännittäminen ovat lisääntyneet eniten. Itse en moista kyselyä koskaan ole täyttänyt, mutta olen törmännyt enemmän tai vähemmän noihin kaikkiin kolmeen. Juttu kertoo myös, että syy kyseisten ongelmien lisääntymiseen ei ole tiettävästi huonoissa elämäntavoissa eikä opiskelussa yleensä. Henkinen pahoinvointi on lisääntynyt koko yhteiskunnassa.

Juu, on oikeastaan ihan painavaa asiaa. Kannattaisi varmaan päättäjien uhrata pieni heti tämän tutkimuksen pureksimiseen, ennen kuin seuraavan kerran päättävät väkisin lyhentää opiskeluaikoja tai uhkailla tukien muuttamisella täysin lainaksi. Ihmisen tehokkuudella ja stressinsietokyvyllä on rajansa. Ei varmaan tee hyvää, jos seuraava työssäkäyvä sukupolvi palaa loppuun alta aikayksikön.

Ihmiskunnan tietomäärä lisääntyy koko ajan kehityksen mennessä eteenpäin. Yhtä lailla yksilölle välttämättömän perustiedon määrä kasvaa ja sen hankkimiseen menee joko entistä pidempi aika, tai sitten tiedot on hankittava entistä tehokkaammin. Silti ihmisen täytyy edelleen työskennellä se tietty aika elämästään yhteiskunnan toiminnan ylläpitämiseksi. Voisi kuvitella, että jossain menee raja, jonka jälkeen yksilö ei enää kykene omaksumaan siedettävässä ajassa niin paljon tietoa kuin olisi tarvis, ja kehitys taantuu. Tai ehkä ihmisen aivot kehittyvät ja mukautuvat oppimaan tietoa nopeammin.

Monimutkaiseksi mennyt tämä maailma. Pohtivatkohan entisaikojen ihmiset omilla aikakausillaan samoja juttuja?