Ravitsemustiedettä

Kuinka usein huomaat vaikka töissä lounaan syötyäsi, että suunnaton väsymys valtaa kehon ja mielen? Oletko tullut ajatelleeksi, että verensokerisi saattaa nousta pilviin, koska ahdoit sisääsi aivan liikaa turhia hiilihydraatteja? Niin, se lautasellasi oleva valtaisa keko perunoita, pastaa tai riisiä sisältää pääosin hiilihydraatteja. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on nyt kovasti pinnalla, ja vaikka yleensä karastankin ainakin dieettien äärimmäisiä muotoja (kuten tässä tapauksessa Atkins), tässä saattaa olla jonkin verran järkeä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan päivittäisen ravinnon energiasta tulisi vähän yli puolet olla hiilihydraatteja, mutta mitenköhän monta kymmentä vuotta vanha suositus tuokin on...

Jos unohdetaan liikunta- ja energiankulutustekijät, homma menee näin. Jos syöt rajoitetusti hiilihydraatteja ja tarpeeksi proteiinia ja rasvaa, elimistö käyttää polttoaineenaan rasvaa, eikä sitä kerry läskiksi asti. Jos taas syöt paljon hiilareita, joudut pitämään rasvan todella vähissä, ettet lihoisi. Proteiiniakaan ei kannata syödä liikaa, koska ylijäämä muuttuu elimistössä glukoosiksi. Rankkoihin urheilusuorituksiin voi kuitenkin tarvita ylimääräisiä hiilareita, koska niistä vapautuu energiaa nopeammin kuin rasvasta.

Kevyttuotteita hylätessä tulee tietty mieleen kohonneen kolesterolin riskeillä, kuten sepelvaltimotaudilla pelottelu. Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Tiesitkö esimerkiksi, että elimistö valmistaa itse kolmesta neljään kertaa enemmän kolesterolia kuin saat syömällä? Ja jos vähennät kolesterolin syömistä, elimistö valmistaa sitä enemmän. Tiesitkö sitäkään, että kolesteria kertyy verisuonten seinämiin paikkaamaan niihin jostain muusta syystä syntyneitä vaurioita? Edes kovien eläinrasvojen haitallisista vaikutuksista ei ole pitävää näyttöä, mutta tyydyttymättömiä rasvoja kannattanee joka tapauksessa suosia.

Ravintokemiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Parasta kokeilla ja tunnustella itse, millainen ruokavalio pitää terveenä ja virkeänä.