Itkisitkö onnesta?

Totesin tuossa yhtenä päivänä, että oli se Leevi and the Leavings vaan kummallinen bändi (vai ovatko vielä Göstan kuoltuakin levyttäneet jotain?). Todellista junttimusiikkia suomalaisille tahvoille. Olivathan ne sanoitukset joskus nuorena hassuja, mutta jossain vaiheessa niistä kasvoi ulos. Jäljelle jäi karun yksinkertainen pilipalisoittelu ja onneton laulutaito. Myönnettäköön, että muutamia melodisesti hyviä ralleja tyypit tekivät, mutta aivan liian paljon täydellistä roskaa. Ja silti he onnistuivat jollain tavalla pysyttelemään tietyllä tavalla pinnalla ja kansan suosiossa kaikki nuo vuodet.

Se vaan on niin, että minä en jaksa arvostaa sanoituksia järin paljon. Ne ovat vain ylimääräistä kuorrutusta todellisen musiikin päällä. Hieno musiikki voi kuulostaa hyvältä tyhmilläkin sanoilla. Loistavia sanoja surkealla musiikilla taas ei viitsi kauan kuunnella.