tiistaina, syyskuuta 27

Vihoviimeistä kitinää

Toivottavasti joku otti kunnolla nokkiinsa noista läskijutuista. Luvassa lienee jatkossakin kärkeviä kannanottoja. Olen jostain syystä hieman ylikriittisellä tuulella. Tuntuu myös siltä, että vuosi vuodelta välitän yhä vähemmän siitä, mitä mieltä joku voi sanomisistani olla. Aina kuitenkin löytyy joku, joka vetää palkokasvit sieraimiin, oli aihe mikä tahansa. Ja onhan sitä itsekin saanut välillä oman osuutensa verbaalista parjausta.

Voi Nykäsen Masa. Pistäisivät senkin takaisin tiilenpäitä lukemaan, ettei tarvitsisi joka päivä tuijotella sen krapulaista ja turvonnutta pärstää iltapäivälehtien lööpeissä. Toisaalta olisi ihan kiva tietää, mihin hintaan tämä kammotuspariskunta on elämänsä uutisointioikeudet roskalehdille myynyt. Eikai kukaan näyteikkunalla ilmaiseksi poseeraa.

Tää on niin tätä. Tätä hiekkaakin on niin saatanasti. Kai joku muistaa sen tv-mainoksen. Kaikesta voi aina löytää jotain valittamista. Ja valittaminen on vieläpä helppoa ja vaivatonta.