perjantaina, syyskuuta 30

Unikuvia

Hengailin taas illan tytön kanssa. On ihan kiva välillä jutustella, sikäli kun keksii yhteisiä puheenaiheita. Uskallan jopa olla ehkä puoliksi oma itseni. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että olisi ihan täysin rento olo. Edelleenkään en kuitenkaan tiedä, voisiko tässä olla mitään muuta kuin pelkkää kaveruutta.

Näin yöllä aivan mahtavan pitkiä unia. Herättyäni päätin vielä uinahtaa pari tuntia ja näin vielä yhden hienon unen. Jos muistaa unensa aamulla selkeästi, on jotenkin toisenlainen olo. Jollain tapaa paljon positiivisempi. En tiedä mistä se voi johtua. Ehkä aivot luulevat näitä unimuistoja aidoiksi ja lyövät siksi päälle iloisen mielen.