Pesää vai munaa?

Hassua, tätä blogia on nyt ladattu 10000 kertaa. Meissä jokaisessa asuu pieni tilastofriikki. Suurin osa tänne eksyvistä todennäköisesti karkaa pois mahdollisimman nopeasti. Ihmeen uskollisesti muutama uskollinen lukija kuitenkin jaksaa tirkistellä. Varokaa vaan ettei mielenrauhanne järky. Mieliinne syöpyy alitajuisesti hirmuisia traumoja, jotka herättävät teidät vielä vuosienkin päästä sängyistänne keskellä yötä läpimärkinä hiestä.

Soinin Timpan äänivyöry ja Äm-irk -teinit ovat tuottaneet minulle monta hilpeää hetkeä. Kiitos niistä. Ihan näin vaan välikommenttina.

On jotenkin vaikea sopeutua nyt tähän koulurytmiin. Varsinkin kun näyttää olevan niin paljon pakollisia harkkoja sun muita tärkeitä velvoitteita. Kaikki on pakkautunut parille päivälle ja osa on täysin päällekkäin. Joutuu jännittämään päivät pitkät koululla. Olen kuitenkin vakaasti päättänyt kehittää ihmismassansietokykyäni. Jonkinlaista siedätyshoitoa nähkääs. Nättejä pieniä tyttöjä näyttäisi olevan tänä vuonna normaalia enemmän sipsuttelemassa tuolla pitkin käytäviä. Uskaltautuvat ihan meidän nörttien reviirillekin. Hassua.