Another day

Herätyskello ulisee. Lyön sen pikaisesti kiinni ja päätän vielä loikoilla sängyssä. On iltapäivä, mutta ulkona on masentavan hämärää. Huokaan ja jään tuijottamaan kattoa. Ei ole mitään kiirettä, koska ohjelmassa on oikeastaan vain yhden harkkatyön kanssa pakertamista.

Olen ikuinen unelmoija, viaton haaveilija. Mielikuvitukseni herättää kirjan tapahtumapaikan eloon. Samaistun hetkessä elokuvan päähenkilöön. Elän kuvitelmista, pakenen fantasiatarinoihin. Tahdon olla se yksinäinen sielu, joka vaeltaa koleassa suurkaupungin yössä ja poikkeaa pieneen lämpöiseen kahvilaan. Haluan lähteä aamuhämärissä lenkille puiston lammen ympäri. Kuvittelen käveleväni kesäisen niityn reunaa heinäsirkkojen sirittäessä. Kertoja puhuu hitaasti ja rauhallisella äänellä viisaita sanoja elämästä. Pysähdyn ja käännyn. Katson haikea ilme kasvoillani kaukaisuuteen.

Unelmia ei voi kukaan viedä minulta pois. Täydellinen maailma on aina oleva kuvitelmissani.

Nousen sängystä ja laitan teeveden kiehumaan. Luen aamun uutiset netistä teetä siemaillen. Liikaa Aasiaa edelleen. Haron rasvaisia hiuksiani ja huomaan olevani muutenkin pitkän suihkun tarpeessa.