Pieni ihminen

Tietenkin säät alkavat lämmetä heti kun lomani on loppusuoralla. Toistaiseksi tämä kesä on ollut yksi iso pettymys. En tiedä, mitä edes odotin, mutta yhtikäs mitään mielenkiintoista ei ole tapahtunut. Kaduttaa jo, etten lähtenyt ulkomaille.

Kävin alkuillasta fillaroimassa auringonpaistetta kerätäkseni. Kiersin läpi yhden idyllisen puistoalueen, joka rajoittuu järven rantaan. Rannalla istui tasaisin välen miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia, kaikki erilaisin tavoin toisiinsa kietoutuneina. Kävin kuuntelemassa huutoja Särkänniemestä. Poljin Tammerkosken vierustaa. Äsken kävin vielä hetken mielijohteesta keskellä yötä läheisen pienen järven rannassa. Katselin lähitunteina nousevan auringon jo värjäämää taivasta ja aistin hiljaisuuden ympärilläni. Veden pinta oli aivan tyyni. Luonto on yksinkertaisen kaunis, kun sitä pääsee rauhassa tarkastelemaan.

Tuleeko minun vuoroni joskus?