Ihmisiä

Nyt kun olen töiden keskellä muutamaan otteeseen piipahtanut koululla käymässä, on tullut jotenkin lievästi haikea fiilis. Itse kouluarkea ei ole ikävä, mutta kaikkia niitä ihmisiä, joita tuolla käytävillä näkee. Juu, en edelleenkään pidä ahdistavista väenpaljouksista, mutta erilaisten ihmisten näkeminen on aina mukavaa. Ainakin toistaiseksi työympäristö on aika rajoittunut ja ne samat ihmiset pyörivät ympärillä päivät pitkät.

Iskee väkisinkin päähän sellainen karmea ajatus, että ystävien hankkimisen aika alkaa olla takanapäin. On entistä vähemmän tilanteita, joissa voisi tavata uusia tyyppejä. Tästä eteenpäin pitäisi viettää se vähä vapaa-aika niiden olemassaolevien kanssa. Monet jo pariutuneista kavereistakin luonnollisesti eristäytyvät entistä enemmän omiin elämiinsä, joten niitäkään ei näe entiseen tapaan. En halua erakoitua...