Haluan tuntea

Tapaaminen oli ja meni oikeastaan ihan siedettävästi. Jännitin, mutten nyt niin armottomasti. Istuskeltiin ja juteltiin kauemmin kuin odotinkaan. Tuo tyttö on tosi nätti ja sillä on suloiset silmät. Kaiken lisäksi tyttö vieläpä vaikutti ihan fiksulta ja mukavan oloiselta. Vähän jäi kuitenkin sellainen vaikutelma, ettei hän pitänyt juttutuokiosta niin paljon kuin minä. Oli miten oli, tyttö lähtee kuitenkin pian pois lähimaisemista vähän pidemmäksi aikaa.

Tuntuu siltä, kuin olisin päässyt vähän lähemmäksi oikeaa elämää. Pieniä onnen hetkiä tarjoillaan. Voisin niin helposti ihastua tuohon tyttöön enemmänkin. Vaan jos antaisin niin tapahtua, ja saisin vaikka tarpeeksi vastakaikuakin, päätyisin tytön lähtiessä murjomaan vain omaa pientä sydänparkaani. Toisaalta mieleni vetää kuitenkin apeaksi, jos juttu jää jo tähän. Onko taas niin, että onnellista loppua ei ole edes olemassa?

Kuuntelen musiikkia ja ajatukset pyörivät päässä. Pitäisi mennä nukkumaan, mutta haluan vielä hetken maistella näitä sekavia tuntemuksia.