Hyviä hetkiä

Lämmin ilma sai olon taas sen verran laiskaksi, että kuvittelin lauantai-illankin menevän ihan kotosalla. Kaveri kuitenkin pelasti minut tylsistymiseltä soittamalla mukaan kaupunkiin. Pikaiset viinipohjat kotona ja matkaan. Bussissa joku ulkopaikkakuntalainen (lue: helsinkiläinen) valitteli miten junttila Tampere on, ja ettei täältä löydy mitään mielenkiintoista. On vaan Mikko Alatalo ja Popeda. Yo-talo sai kuitenkin kehuja, mikä ei ollut kovinkaan yllättävää kaverilta, jolla oli kovin rastahippimäinen olemus. No, kukaan tuskin pakottaa tulemaan Tampereelle.

Loppuilta vaikutti etenevän tutulla kaavalla. Masentava fiilis alkoi saada yliotteen, ja olin taas ihan turhaan liian kännissä. Sitten luokseni käveli ihan odottamatta tyttö, joka sai minut ainakin hetkeksi hyvälle tuulelle...