maanantaina, heinäkuuta 31

Haikea mieli

Nyt se sitten viimein tapahtui. Tajusin ulos vilkaistessani, että illat alkavat jo hämärtyä. Ensimmäinen häivähdys lähestyvästä syksystä. Välitön alakuloisuuden tunne. Kesä ei koskaan kestä tarpeeksi kauan. Vaikka tämä kesä on ollut (ja on edelleen) uskomattoman kaunis ja lämmin, tuntuu kuitenkin siltä, etten ole ottanu siitä tarpeeksi irti. En ole tehnyt kaikkea mahdollista. En vieläkään ole löytänyt sitä pientä söpöä kesätyttöä, jota voisin pitää kädestä kiinni...