Puli puli

Röyh. Tulipa sitten nieltyä varmaan puoli altaallista uimahallivettä. Päätin yrittää taas aloittaa säännöllisen uimisen, mutta tekniikka on kaikkea muuta kuin hallussa. Toki voisin räpiköidä sellaista jämäkroolia pää vedenpinnan yläpuolella keinuen, mutta kovasti yritän opetella ihan kunnollista vapaauintia.

Ei pään veteenpainaminen sinänsä ole mitenkään vaikeaa, mutta se hengittäminen. Ihmistä kun ei ole luotu veteen, niin vettä tahtoo tunkea väkisinkin sisään joka reiästä. En oikein tiedä puhaltaako ilmat pois suun vai nenän kautta. Suun kautta jos puhalsin niin nenässä tuntui inhalta. Ilmanotossa sitten tahtoo sitä vettä eksyä korvausilman mukaan. Rasittavaa.

Säärenikin sain vielä lopuksi kramppaamaan. Pitäisiköhän pysytellä vaan kuivalla maalla.