Menetettyjä mahdollisuuksia

Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, että minulla voisi yllättäen olla hieman kontaktia useampaankin tyttöön. Harvinaislaatuinen tilanne. Nyt olen kuitenkin onnistunut hukkaamaan ne kaikki. Täydellisessä maailmassa nuo tytöt tietenkin soittelisivat jatkuvasti ja tunkisivat kutsumatta kylään. No, aina saa haaveilla. Jotenkin tämä kesän katoaminen on saanut minut välinpitämättömäksi ja passiiviseksi. Toiset etsivät ystävien seuraa, kun mieli on maassa. Minä taas vetäydyn kuoreeni.

Telkkarista tuli taas yksi laatudokumentti venäläisistä postimyyntivaimoista. Saa nähdä koska tässä itsekin joutuu itärajan taakse visiitille. Vai olisiko thaimaalainen parempi vaihtoehto?