Toipumista

Jokohan sitä uskaltaisi jo kirjoittaa tänne jotain. Jälkikäteen taas. Vielä sunnuntaina oli vähän sellainen olo, että itkeäkö vaiko nauraa. Varikset ainakin nauroi mulle. Tällä hetkellä ei ole tarvetta tehdä enää kumpaakaan.

Näin muuten jo toista kertaa unen, jossa ihmettelin kovasti, miksi olin menettänyt yhtäkkiä monta lukijaa. Ei, ei se ollu painajainen. Ja turha muutenkaan repiä siitä mitään tulkintoja.