Nukketeatteri

On rasittavaa, jos leffojen ihmiset toimivat vailla minkäänlaista järkevää logiikkaa. Eniten tästä kärsivät kauhuleffat ja trillerit, joissa on tavalla tai toisella saatettava päähenkilöt sopivaan ympäristöön ja säikyttelytilanteeseen. Kävellään sinne pimeimpään sokkeloiseen umpikujaan yöllä ilman taskulamppua. Suututaan muulle porukalle ja lähdetään päättömästi sooloilemaan. Pysähdytään tyhmänä ihmettelemään, kun pitäisi juosta henkensä edestä. Jos hahmot käyttäytyvät täysin ihmisluonnon vastaisesti, suussa on välittömästi tekemällä tekemisen maku. Paistaa ikään kuin täysin läpi se, että on mahdollisimman nopeasti yritetty tehdä genreen tavanomainen ja kliseinen elokuva.

Hyvät filmit tunnistaa yleensä niiden ihmiskeskeisyydestä. Tarkoitan siis sitä, että käsikirjoitus on tehty ajatuksella niin, että juuri henkilöhahmot vievät leffaa eteenpäin. Ei siten, että ihmisiä siirrellään tarinan ehdoilla kankeasti avaintilanteesta toiseen.