lauantaina, heinäkuuta 1

Kuuma kaupunki

Vähän äkillinen lähtö taas kaupungille. Sen siitä saa, kun ei vaivaudu yhtään etukäteen suunnittelemaan illan menojaan. Toisaalta kaverillani on tapana aina kysellä radalle vasta silloin, kun pitäisi jo olla menossa. Lisäksi hänellä on tapana päästellä pieniä valkoisia valheita saadakseen houkuteltua minut mukaan. Eipä siinä mitään, lähtökynnyksen ylittämiseen tarvitaan joskus vähän apua. Toisaalta joskus pistää vähän miettimään kaverin luonnetta ja asennetta meikäläistä kohtaan, jos satun useinkin olemaan se viimeinen vaihtoehto, jolle soitetaan.

Yöbussit ovat yleensä ikäviä, mutta tällä kertaa ajauduin jopa keskusteluun vieressä istuneen väsyneen tytön kanssa kovasta laskuhumalastani huolimatta. Kritiikkiä riitti, mikäs siinä vastaillessa. On se kumma, miksei juttu vaan tahdo luistaa sitten selvässä mielentilassa muiden selvien ihmisten kanssa.