Öistä luokittelua

Eipä tarvittu taas kuin yhdet ainoat liian pitkiksi nautiskellut aamu-unet tekemään seuraavasta yöstä kovin uneton. Ajatuksia puskee päähän niin, ettei välissä ehdi nukahtaa. Kaiken lisäksi olisi vielä aikainen pakkoherätys.

Ihmisten lokerointi ja siihen liittyvät stereotypiat ovat typeriä. Mutta vaikka miten yrität nähdä ihmisiä omina yksilöinään, he onnistuvat itse käytöksellään tai muulla tavalla tekemään itsestään niitä kliseisiä stereotyyppejä. Uskaltaisin väittää, etteivät nuo stereotyypit läheskään aina ole tavallisten ihmisten tietoisia luomuksia. Ne voivat olla lähtöisin mainonnasta, mediasta ja muusta viihteestä, ja niitä ruokitaan niin häpeilemättä, että varmasti jokainen harrastaa tietämättäänkin alitajuista karsinointia. Hyvänä esimerkkinä ylläpidetystä stereotyypistä ovat tositv-sarjojen vähemmän heterot miehet, jotka ovat lähes aina näitä sievästi sössöttäviä neitihomppeleita.

Tuossa päivällä roskaruokaa mättäessäni kuuntelin viereisen pöydän nuoren pariskunnan juttuja. Vittu kuka panee ja vittu kenen kaikkien kanssa. Voi vittu. Jätkällä päässä sellainen nykypäivän trendipipo. Niin tyypillinen teinipari, joka sijoittuu koulun sosiaalisessa maailmassa todennäköisesti sinne pahisten ja suosittujen kastiin. Ehkä olivat amiksia. Jälleen yksi puolihuolimaton luokittelu suoritettu.

Kuulin myös uutta juttua erään tyypin toistuneista rikollisista ja väkivaltaisista puuhista. Tämä samainen tyyppi oli peruskoulussa se veijari, joka eniten yritti tehdä meikäläisen koulunkäynnistä mahdollisimman epämukavaa. Täytyy sanoa, että tyypistä näki heti alusta lähtien, että hän tulee aina olemaan hyvin ongelmainen ihminen. Jotkut eivät ikinä muutu.