Kieli solmussa

Meikäläiseltä palaa vähitellen käpy tuohon surkeaan loskaan, joka ei vaan tunnu sulavan pois. Päinvastoin, sitähän sataa lisää. Yrittää loskassa sitten liikkua kävellen tai fillarilla, on taivaltaminen tuskallisen vaivalloista. Satunnaisesti valittu kirosana.

Aivoissani on harmittava reikä. Suunnilleen siinä kohtaa, josta pitäisi löytyä alempien kouluasteiden oppia "vaan" ja "vain" -sanojen oikeasta käytöstä. Huomasin, että käytän noita joskus vähän miten sattuu ja sekaisin, vaikka niillä tietty ero onkin. Hävettää. Toisaalta merkitysero on sen verran pieni ja hämärtynyt, että kovin moni tuskin edes kiinnittää moiseen huomiota. Monia muitakin kieliopin sääntöjä on kuitenkin päässyt unohtumaan, kun olen kirjoittanut niin vähän.

Luku- ja kirjoitustaito ovat sivistyksen peruselementtejä, joten niitä täytyy vaalia. Tietty tuohon joukkoon voisi lisätä myös puhetaidon, mutta se edellyttää ainakin jossain määrin kahden edellämainitun osaamista. Pakko myöntää, että jos jossain tulee vastaan oikein huonolla suomella kirjoitettu teksti, ei sen kirjoittajasta välttämättä saa kovin ylevää mielikuvaa.