Miekka ja kilpi

Aina välillä joutuu väittelyyn intistä, sivareista, totaaleista ja maanpuolustuksesta yleensä. Väittelyyn osallistujat voi yleensä jakaa karkeasti kahteen luokkaan: asevelvollisuuden puolustajiin ja sitä vastustaviin. Itse kuulun erityisemmin kiihkoilematta tuohon jälkimmäiseen, vaikka olenkin intin käynyt. Kävin sen ainoastaan siksi, että vielä toistaiseksi sivarin kävijöitä rankaistaan pidemmällä palvelusajalla.

Tietenkään nämä väittelyt eivät ikinä johda mihinkään. Kenenkään päätä ei käännetä. Yleensä kuitenkin selviää esimerkiksi kuka kannattaa asevelvollisuutta henkeen ja vereen isänmaallisin perustein ja kuka taas on katsonut liikaa amerikkalaisia sotaleffoja ja kokee kaikki sotavehkeet erityisen kiehtoviksi. Ensimmäisen ryhmä kaverit olisivat todennäköisesti valmiita tappamaan vihulaisia vaikka heti huomenna, kun taas sotatekniikkafriikit tuskin ovat todellisen sodan käsitettä kunnolla edes ajatelleet. Sitten on vielä niitä, jotka käyvät pidemmän asepalveluksen ihan vaan "johtajakoulutuksen" takia. Heitä en ymmärrä ollenkaan. Onneksi tuhlaavat vain omaa aikaansa.

En yritä väittää, että sotiminen ja vihamielisyydet loppuisivat kuin seinään, jos armeijaintoilu unohdettaisiin. Menneisyyteen tuijottamisen sijasta useampikin voisi kuitenkin uhrata hieman syvällisempiä ajatuksia mahdollisten vaihtoehtojen ja niiden seurausten pohtimiselle.