tiistaina, helmikuuta 28

Tuhkaks vaan

Noissa uskovaisten hössötyksissä minua risoo erityisen paljon se viimeinen etappi, eli hautajaisrituaali. Ei niinkään siksi, etteikö edesmennyttä ihmistä pitäisi kunnioittaa ja kohdella siten arvokkaasti, vaan siksi, että koko lystistä tehdään turhan hankalaa ja siitä kiskotaan pieni omaisuus. En nyt juuri muista, kirjoitinko jo aiheesta joskus, mutta ei kai kertauskaan ole pahitteeksi.

Suvusta on kuollut parikin ihmistä vakaviin sairauksiin, joten menoeristä on jonkinlainen käsitys. Tarkkoja summia en ole koskaan kehdannut kysyä, enkä tiedä tarkkaan mitkä osat menevät seurakunnan piikkiin, mutta ihan pikkunapeilla tuskin pelataan. Siunaustilaisuus, hautajaissaattue, hautapaikka, haudankaivuu, arkku... haudan hoitoakin voi halutessaan ostaa. Arkut varsinkin maksavat ties mitä.

Eikö olisi helpompaa vaan polttohaudata, ja vaikkapa levittää tuhkat paikkaan X, jos niin halutaan? Tietty uskonto pakottaa vanhoillisimmat kannattajansa toimimaan tietyllä tavalla, mutta tuoreemman sukupolven ihmiset voisivat edes miettiä vaihtoehtoja. Minä ainakin varmistan, ettei meikäläisen kupsahdettua kenenkään tarvitse tyhjentää tiliään pelkästään tehdäkseen vainajalle arvokkaan lähdön.