Hienovaraista

Aamulla sängyssä loikoillessani muistui mieleeni eräs ystävänpäivä yläasteajoilta. Jokainen kirjoitti nimensä lappuun, ja lappujen joukosta arvottiin sitten jokaiselle yksi. Lapun henkilölle tuli ostaa pieni ystävänpäivälahja. Minun lappuni osui yhdelle luokan pahistytöistä. Tai oikeastaan se oli ihan fiksu tyttö, jolla oli kuitenkin kovin uhmakas asenne koulunkäyntiä kohtaan. Muistan kun hän sanoi lappua lukiessaan heti, että tietää jo, mitä aikoo ostaa.

Ystävänpäivänä lahjat sitten luovutettiin henkilökohtaisesti. Sain halauksen kera pienen peikkotyttöpehmolelun. Toki ymmärsin heti lahjan symboliikan ja mihin sillä vihjattiin. Ihan hyvä idea, jossa oli mukana vain hitunen ilkikurisuutta. Tuo pehmofiguuri taitaa olla edelleen tallella jossain kaapissa kotikotona.

Vaan enpä ole vieläkään löytänyt itselleni sitä oikeaa peikkotyttöä.