Ihan omia elokuvia

En edes muista koska viimeksi katsoin jonkin leffan. Jotenkin ei vaan raaski varata sitä parituntista, joka katsomiseen keskimäärin kuluu. Toisaalta pieni tauko tekee ehkä vaan hyvää. Elokuviinkin jotenkin turtuu, jos niitä nauttii jatkuvina yliannostuksina. Varsinkin jos ovat perustasoa kehnompia rainoja.

Unirytmiä jälleen kääntäessäni menin nukkumaan aikaisin illalla ja heräsin yöllä saamatta sitten enää kunnolla unta. Puolihorroksessa uneksin, miten ihmissuhteeni olisivat edenneet, jos ne olisivat sujuneet täydellisesti. Eikä se jäänyt vain yhteen tapaukseen, vaan ajatus liiteli henkilöstä toiseen. Korjasin kaikki virheet. Lopulta herätyskello alkoi rääkkyä, ja oli pakko kammeta verestävät silmät ylös tyynyltä.