Laivamuistoja

Mieleeni palautui yllättäen eräs parin päivän laivareissu Ruotsiin, jonka teimme kaveriporukalla joskus täysi-ikäistymisen jälkeen. Matka oli kokonaisuudessaan ihan tavanomainen ryyppyreissu höystettynä lievällä eksymisellä Tukholmassa. Odotellessamme terminaalissa laivan lähtöä takaisin kotimaahan päin, törmäsin kuitenkin katseellani erääseen uskomattoman nättiin tyttöön. Jostain kumman syystä tuo tyttökin taisi pitää yhteisistä katseista. Nopeasti selvisi, että tyttö oli liikkeellä perheensä kanssa, ja puhui venäjää. Siinä sitten salaa vilkuiltiin toisiamme niin kauan, että oli pakko siirtyä laivaan.

Tyttö jäi tietenkin mieleeni, ja huomaamattani etsiskelin häntä koko paluumatkan ajan. Kerran hän tulikin vastaan kaverinsa kanssa käytävällä. Käännyttiin kumpikin katsomaan taaksemme, mutta jatkoimme silti eteenpäin. En tiedä miksi tämä paukahti mieleeni nyt. Ehkä kaipaisin kovasti juuri tällaista mahdotonta ihastumista, joka ei voi lopulta johtaa mihinkään.