sunnuntaina, lokakuuta 30

Yökiitäjä

Tähän alkuun arviolta 38 painokelvotonta rumaa sanaa. Itsekuri kunnollisen vuorokausirytmin pitämiseen on kadonnut tyystin. En edes kehtaa sanoa, miten myöhään tänäänkin koisasin, ennen kuin vaivauduin hilaamaan ruhoni sängystä ylös. Illalla (tai melkeinpä yöllä) taas ei nukuta pätkääkään. Jos erehtyy valvomaan sen pienen, lähes huomaamattoman väsymystilan ohi, tilanne on menetetty. Kadehdin ihmisiä, jotka kykenevät nukahtamaan minuutissa.

On oikeastaan ihan perseestä, että tarvitaan tuollainen päivittäinen noin kahdeksan tunnin latausaika. Missä ovat ihmisten pikalaturit, latauspillerit? Nappaisi vaan pari tabua päivässä ja jaksaisi siten porskuttaa loputtomiin 24/7. Tai jos voisi edes ottaa unta kerralla varastoon pidemmäksi ajaksi. Nukkuisi pari päivää ja valvoisi viikon. Masentavan kaukaisia tieteiskuvitelmia.