Unelmien sielunmessu

On jotenkin hämmentävää huomata, miten kaverit ja tuttavat ympärilläni pariutuvat yksi toisensa jälkeen. Itse poljen paikallani samoissa yksinäisissä rutiineissani. En pysty kuvittelemaan itseäni juuri nyt heidän tilalleen. Haaveilen loputtomiin osaavani, uskaltavani ja onnistuvani saavuttamaan jotain vastaavaa. Mikä minua estää?

Nukuttaa. Ehkä näen unta Tytöstä.

Vangeliksen Alpha kuljettaa ajatukseni hetkessä jonnekin kauas. Toiseen maailmaan, jossa on vain värikäs luonto, ja ihmisten välillä vallitsee yhteisymmärrys. Se on paikka, jollaisen toivoisin vielä joskus löytäväni.