Havaintoja

On muuten harvinaisen tympeää kokea kunnon totaali-ihastuminen unessa. Ei tietenkään itse uni, vaan se hetki, kun herää ja tajuaa, että se upea tunne onkin pelkkää kuvitelmaa. Tahtoisi vain vetää peiton takaisin päälleen ja yrittää palata samaan uneen.

Ja sitten liikenteeseen. Voi helvetti, että inhoan niitä liikennevalojen turhia jalankulkijanappeja. Juurikin oli jossain juttua siitä, miten niitä laatikkoja valmistava firma tekee hyvää tulosta. Suurimmaksi osaksi valot vaihtuvat ilman napinpainallusta, mutta auta armias jos kerran erehtyt jossain olemaan painamatta. Eivät varmasti vaihdu. Erkkikään ei tiedä, onko niiden toiminta sidottu kenties vuorokaudenaikaan tai johonkin muuhun. Toisekseen ne tolpat ovat usein niin hankalasti sivussa, että fillarin päältä niitä on lähestulkoon mahdoton kurotella. Pois moiset turhakkeet.