Kansallisneste

Eipä siitä taida päästä mihinkään, että tässä maassa juodaan paljon. Joskus aikanaan haettiin siksari kaljaa. Vähän sen jälkeen keksittiin tuo iki-ihana mäyräkoira. Sitten kuin kaikki oppivat niitä kanniskelemaan, alettiin marketeissa polkumyydä keissejä (tai lavoja, tai kontteja, miksi ikinä haluaakaan noita laatikoita kutsua), joita aikaisemmin raahattiin ainoastaan laivareissuilta. Hyvä tarjous on mukamas aina pakko hyödyntää, ja tölkit ovat muutenkin niin paljon mukavampia viedä aikanaan takaisin kauppaan. Kun olutta sitten on kotona aina tarjolla, tulee sitä siemailtua tuon tuosta. Keissi tyhjenee ihan huomaamatta.

Joku ehdotteli laimeamman kakkosoluen tuomista markkinoille. Ilmeisesti siten, että nykyinen keskiolut hävitettäisiin kokonaan. Muutenhan laimeammat litkut olisivat luonnollisesti yhtä tyhjän kanssa, niin kuin ykkösolut nyt. Aluksi tuo tuntui umpityhmältä ajatukselta, mutta ehkä siinä on pientä ideaa. Satunnainen käyttö ainakin muuttuisi vähemmän epäterveelliseksi. Silti tuossakin skenaariossa varmasti suuri osa ryypiskelijöitä siirtyisi kuluttamaan enemmän väkeviä.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että raha ratkaisee, niin kuin aina ja melkein kaikessa. Hinnat ylös vaan. Vähenevät maksakirroosit ja känniääliöväkivalta. Eivätkä kaikki jaksa sinne Tallinnaan lähteä.