torstaina, elokuuta 2

Kahdeksan vuotta

Ulkomailla vierailtuaan viimeistään hoksaa, miten paljon hyviä asioita Suomessa on. Kaduilla ei tarvitse pelätä, liikennekäyttäytyminen on järkevää, kaupungit eivät ole paisuneet jättimäisiksi ja asioita yleensä hoidetaan täsmällisesti ja vastuuntuntoisesti. Toisaalta niitä huonojakin puolia sitten paljastuu. Pohjolan kansa on tosiaan mykkää ja väritöntä, ilmastointi jätetään pois turhan monesta paikasta lyhyen kesän takia ja kaikki on kallista. Matkan aikana näitä yksityiskohtia oli mielessä enemmänkin, mutta olen näemmä lahjakas unohtamaan.

Tällä kertaa tuijottelin baarissa seuraani tytön. Oikeastaan aika hämmentävän monta kertaa meikäläisen jutuissa aloite on lähtenyt vastakkaiselta osapuolelta. Plussaa siitä heille. Olin jonkin verran humalassa, enkä hoksannutkaan miten nuori tyttö se oli, ennen kuin ikänsä kertoi. Siis tosi nuori, joskaan ei sentään sakkolihaa. Nuoremmat tytöt kai ovat miesten unelmia missä tahansa iässä, mutta ainakin minun pieni sisäinen moraalinvartijani heristeli kovasti sormeaan.