Ohi on

Selvisihän siitä kunnialla, vaikka koville otti. Syötiin ja ravattiin paikasta toiseen, syötiin taas. Vastailtiin perinteisiin kysymyksiin koulusta ja sitä rataa. Nyt saa taas olla vuoden rauhassa ennen kuin tuo J-kirjaimella alkava hölynpöly tulee taas ajankohtaiseksi. Toisaalta edessä on kuitenkin toinen vuosittainen ongelma, eli mitä tehdä uutenavuotena? Toistaiseksi poikkeuksetta lopulliseksi päämääräksi on muodostunut baari, jonne vähemmän yllättäen päättää muutama muukin ihminen ruhonsa hilata. Valomerkin jälkeen tyypillisesti odottaa puolentoista tunnin taksijonotus 25 asteen pakkasessa.

Jo tavaksi tullut baari-ilta vanhalla kaveriporukalla osui tällä kertaa joulupäivälle. Tapaninpäivä ei käynytkään nyt päinsä, sillä kalenteriteknisistä syistä tiistai oli jo normaali työpäivä. Olipa siinä tietty samalla sitten yhdet tuparitkin (booli maistui, kukapa olisi osannut arvata). Samapa tuo sinänsä. Olisin kuitenkin mieluusti nähnyt erään vanhan tuttavuuden, joka oletettavasti joulubaareili vasta tuona Tapaninpäivänä. Vaan ehkäpä tässä vielä törmätään ennen kuin kotiudun takaisin etelään, ellei se kosminen iva sitten jälleen iske sormiaan peliin.

Taidanpa mennä jatkamaan lahja-Grishamin lukemista. Yritän kaikin keinoin imeä hieman kirjallisia vaikutteita, että osaisin vaihteeksi itsekin kirjoittaa siedettävää tekstiä.