perjantaina, huhtikuuta 15

Viihteellä

Teki mieli vähän tyhjentää päätä, joten lähdin sitten kaverin kanssa baariin. Siellä sattui olemaan jonkinlaiset pintaliitobileet, ja paikka oli tupaten täynnä porukkaa. Pitkään aikaan en ole nähnyt saman illan aikana noin paljon kauniita naisia. Liian ylpeitä, mutta niin nättejä. Sellaisia, jotka katsovat minunlaisiani kuin halpaa saippuaa.

Koska en omista sosiaalisia kykyjä, yritin lähinnä näyttää iloiselta ja hymyillä ihmisille. On ihan mukavaa, jos saa hymyyn vastauksen. Aina välillä joku tyttökaksikko katseli meihin päin ja norkoili lähistöllä. Sain taas muistutuksen siitä, miksi tämän kaverin kanssa on vähän ikävää kulkea baareissa. Kaveri tuntuu olevan kaikkien naissukupuolen edustajien mieleen. Käytännössä on siis aika mahdotonta, että joku silloin kiinnittäisi minuun huomiota.

Tanssilattialla tyypilliseen tapaan sai kestää lihasmöhkäleiden uhmakasta liikehdintää. Varsinkin loppuillasta on selvää, että jos satut tanssimaan sellaisen naisen lähellä, joka ei vielä ole epätoivoisten lääppijöiden piirittämä, saapuu tällainen saalistaja paikalle yrittäen puskea sinut sivummalle. Tällöin pidän todellakin huolen siitä, että kyynärpääni sattuu heilumaan varsin iloisesti. Raukat menevät kovin hämilleen, kun näinkin heiveröinen poika hankaloittaa heidän pääsyään saaliin luo.

Viimeiset hitaat, kaverini noudettiin välittömästi. Lähdin kävelemään kohti bussipysäkkiä. Yövuoro ei vie ihan perille asti, vaan kävelymatkaa jää jonkin verran. Olen oppinut pitämään noista koleista kävelyistä. Varsinkin kesällä, kun aamu valkenee, eikä missään näy ristin sielua, on rauhoittavaa tallustella yksin kotia kohti. Siinä saa samalla vähän ajatella juttuja.