Me tuhlaajat

Prisma-dokumentissa pohdiskeltiin planeettamme väestönkasvua ja yhä lisääntyvää rasitusta luonnonvaroja kohtaan. Esimerkiksi Kiinan ja Intian kasvuvauhti on huima monellakin eri alueella. Ohjelmassa mainittiin, että suhteellisen lyhyen ajan kuluessa maailman kokonaisväkiluku voi kivuta jopa yhdeksään miljardiin. Sellaista määrää ei luonto enää ylläpidä, varsinkin kun kaikki havittelevat tätä länsimaista unelmaa. Kulutusta, kulutusta ja lisää kulutusta. Maailman köyhimmän kahden miljardin ihmisen kulutus on kyllä vähentynyt, mutta rikkaimman kahden miljardin vain lisääntynyt.

Valitettavasti se kuluttamisen vähentäminen taitaa olla melkoista utopiaa. Kun on kulutukseen syntynyt, ei voi kuvitella muunlaista elämää. Ei ennen kuin on pakko. Tänäänkin katselin kaupan hedelmä- ja vihanneshyllyjä ja totesin, miten älytön valikoima ihan peruskaupassakin on. Tuotteita rahdattu eri puolilta maailmaa vain siksi, että me saamme valita. En edes uskalla miettiä, miten paljon tuoretavaraa pilaantuu ennen myyntiä. Kotiin kun tulin, odotti postilaatikossa valtava määrä mainosroskapaperia.