Käytsä usein täällä

Perjantaina oli pakko lähteä baariin. Tai pakko ja pakko, mutta kun lauantai oli jo buukattu kaikelle muulle paitsi viihteelle. Niin sopivan kokoinen kaupunki kuin Tampere onkin, en ole täältä oikein löytänyt sellaista suosikkiyökerhoa. Yhdessä on liian teiniä porukkaa, toisessa liian vanhaa. Liikaa pintaliitoa, liian kallista, paskaa musiikkia, tylsää... Minäkö muka nirso?

"En mä yritä iskeä tai mitään, mutta..."

Moneskohan kerta, kun joku vieressä istuva tyttö haluaa vaihtaa pari sanaa ja sanoo ensiksi noin. Näytäköhän minä kovasti siltä, että hyppään heti loppuillaksi kaulaan roikkumaan, jos mulle vahingossa puhuu jotain? Vai onko miehelle juttelemaan tuleva nainen suomalaisessa baarikulttuurissa kuitenkin jotain niin epätavallista, että sitä pidetään automaattisesti merkkinä kiinnostuksesta?