Keilausta Virginiassa

Pääsin juuri lukemasta eräästä amerikkalaisesta viikkolehdestä, miten nuorison väkivalta ja rikollisuus kouluissa on jatkuvasti vähentynyt muutamista kouluampumistapauksista huolimatta. No nyt sitten napsahti taas jollain pahemman kerran. Ilmeisesti yli 30 kuoli ja toinen mokoma loukkaantui, kun 23-vuotias eteläkorealainen pisti ysimilliset laulamaan.

Ensin tapahtumien epäiltiin käynnistyneen tyypin ex-tyttöystävän ja tämän uuden poikakaverin kanssa käydyn riidan takia. Tämän jälkeen ampujaa kuvailtiinkin jo ujoksi ja hiljaiseksi erakoksi, joka ei osallistunut yhteisiin tapahtumiin, eikä kommunikoinut juuri kenenkään kanssa. Kaiken lisäksi hänellä väitettiin olleen mielikuvitusyttöystävä.

Kaikki tuo voi olla totta, mutta toisaalta tällaisissa tilanteissa kaikilla tuntuu olevan pakottava tarve luoda syyllisestä tietynlainen profiili. Jokainen pieni yksityiskohta käännetään häntä vastaan, jotta saadaan hänet näyttämään mahdollisimman epäinhimilliseltä ja omituiselta. Rivien välistä huudetaan: "Ei tavallinen ihminen tee tällaista!"

Onneksi tuollaiset kuvaukset eivät leimaa muita hiljaisia ja ujoja opiskelijoita kouluissa ympäri maan... vai mitä, Irmeli-kulta?