Kahdella pyörällä

Kevään lähestyminen ja lumen osittainen lyhytaikainen väheneminen sytytteli taas meikäläisen fillarikipinää. Tuohon vanhaan romuun alkaa vähitellen kyllästyä, eikä korjausmotivaatiota juuri ole. Vikoja on yksinkertaisesti liikaa. Ketjut venyneet liian pitkiksi, takarattaat kuluneet osittain melkein sileiksi, takavaihtaja ei toimi kunnolla, vaijerit rispaantuneet, takavanne kärsinyt, muoviosat lohkeilleet sieltä sun täältä. Kestipä toisaalta kiitettävän kauan, eikä ole ainakaan ruostunut.

Ongelmana tuliterän mankelin ostamisen jälkeen tietty on, millä sen saa pidettyä itsellään. Kaupungin jokainen pitkäkynsivittupää odottaa kieli pitkällä tilaisuutta päästä vohkimaan tuollainen kallis menopeli tai edes osanen sitä.