perjantaina, joulukuuta 28

Ympäri mennään

Tämäkin vuosi alkaa vedellä viimeisiään. Nyt olisi kai jonkinlaisen yhteenvedon aika. Kovasti yritin miettiä, mutta säälittävän vähän on olennaisia tapahtumia. Eikai siitä mihinkään pääse, kahteentoista viime kuukauteen mahtuu kovasti masennusta ja pettymyksiä. Jotain kai kertoo sekin, että mukavin muisto on kesän lomareissu, yksin kaukana tutusta ympäristöstä ja ihmisistä.

Itselleen voi asettaa järjellisiä tavoitteita. Voi vaikka päättää, että nyt minä muutun ja teen elämästäni sellaisen, kuin oikeasti haluan. Sitten sitä jossain vaiheessa huomaa, että aika vain kuluu, mutta kaikki on täysin entisellään. Mikään ei ole paremmin, jossain on ehkä tullut takapakkiakin. Silloin tuntee itsensä kovin neuvottomaksi. Jos ei itse kykene muovaamaan omaa elämäänsä, niin kukas sitten.

Kaikkein rasittavinta huonolle häviäjälle ja nollaitsetuntoiselle ihmiselle on joutua jälkeenpäin aprikoimaan, josko jossain tilanteessa jätti tekemättä jotain, mitä olisi ehdottomasti pitänyt uskaltaa tehdä. Noin on minulle käynyt aivan liian usein, ja se on varmasti osaltaan vaikuttanut moneen asiaan. Tarpeettoman lamaantumisen tiedostaminen ei vielä riitä, pitäisi löytää keinot siitä vapautumiseksi...

sunnuntaina, joulukuuta 9

Niin

Ei kyllä koskaan pitäisi yrittää kirjoittaa mitään syvällisempää kahden promillen humalassa.

lauantaina, joulukuuta 8

Ei mitään uutta

Niin, en vieläkään ole aikonut lopettaa tätä blogia. En vain viitsi kirjoittaa samaa tekstiä toistamiseen jokaiselle päivälle.

Meikäläisen elämän kohokohta näyttää tällä hetkellä olevan itsensä voittaminen. Sain taas pariinkin otteeseen itsestäni sen verran irti, että menin juttelemaan tytölle. Ensimmäinen katosi jäljettömiin vastailtuaan pari kertaa niitä näitä, toinen kiiruhti kertomaan olevansa kihloissa. Oli miten oli, näistä ei kai pitäisi lannistua. Sanovat, että torjumisten kestäminen kuuluu miehen rooliin. Ellei sitten satu olemaan yksilö, jollei kaikki tarjoillaan lusikalla.

Taas kerran mietityttää, alkoiko yksikään aikaisemmista suhteentyngistäni (jos niitä edes suhteiksi voi missään mielessä kutsua) omasta aloitteestani. Olenko ikinä saanut mitään aikaiseksi ihan itse...